torstai 22. syyskuuta 2016

Onnin hammasremontti

Onnin hammaskaluston hoitamiseen on keskitytty loppukesästä ja nyt alkusyksystä. Tiedossa oli jo aiemmin, että pelkkää hammaskiven putsausta isompaa hampaistoremonttia tullaan kaipaamaan. Jännityksellä odotettiin että mitä tutkimuksissa hampaista selviääkään.

Käytiin pari kertaa, viikon väleillä, Onnin kanssa hammashuollossa Sopulitien eläinlääkäriasemalla. Sopulitie valikoitui kuulemieni kokemuksien, hintatason, sijainnin ja aikaisempien käyntieni perusteella tämän vaivan hoitamiseen. Perustoimenpiteet, rokotukset yms käymme hoitamassa yleensä vielä lähempänä olevalla eläinlääkäriasemalla, mutta hammaskaluston röntgeniin ja muihin hammasjuttuihin heillä ei ollut resursseja, niin kehoittivat menemään muualle.


Kaksi nukutusta viikon väleillä hieman jännitti, koska nukutus on aina tietysti riski. Toisaalta Onni on nukutettu esimerkiksi hammaskivenpoistoa varten useampia kertoja aiemminkin ja aina ongelmitta (vaikka joskus on jouduttukin antamaan enemmän nukutusainetta, koska Onni on niin kovasti taistellut nukahtamista vastaan), niin aika rauhallisin mielin sitä pysyi olemaan.

Ensimmäinen käynti sisälsi hammaskivenpoiston ja suun röntgenkuvauksen.


Mitä käynnillä sitten selvisi?

"Onni käytettun eläinlääkärillä hammaskiven poistossa ja suun röntgenkuvauksessa. Oikea alla alhaalla väliposkihammas p3 on syöpynyt pois ja toisella puolella vasemmalla vastaavassa hampaassa p3 on selkeät juurisyöpymämuutokset samoin oikealla ylhäällä p3 poskihampaassa on alkavaa juurisyöpymämuutoksia. Etuylähampaissa on ienraja lähtenyt hieman vetäytymään, mutta ei tarvetta toimenpiteille tällä hetkellä.

Vasen ala p3 ja oikea ylä p3 poskihampaille poistosuositus."


Kuten etukäteen Onnin ienrajaa sormella hivelemällä ja Onnin reaktiota tarkkailemalla uumoilinkin, 2-3 kipeätä hammasta siellä suussa oli. Varailtiin viikon päähän aika niiden poistoon.

Seuraavalla käynnillä Onni muisti eläinlääkärisedän ja paikan, ja oli ehdottomasti sitä mieltä ettei tilanne ollut enää ollenkaan mukava. Edellisellä käynnillä nukutuspiikkiin saakka Onni oli ollut oikein reipas ja nauttinut eläinlääkärinkin rapsutuksista, tällä kertaa tilanne oli eri ja boksista jouduttiin kissaa hieman kaivelemaankin.  Suunniteltu hampaanpoisto suoritettiin ja Onni sai tikit suuhun.

Paraneminen sujui muuten hyvin, mutta toiset tikit sitten repesivät vaikka ohjeiden mukaan oltiinkin menty ja kissa syönyt pelkkää mössöruokaa. Tämä ei kuitenkaan näillänäkymin aiheuta mitään jatkotoimenpiteitä, pitää tietysti tarkkailla suun tilannetta. Syödään siis edelleen pelkkää mössöruokaa, mutta nyt suun kipu on selvästi vähän hellittänyt.


Hammaspotilas on ollut koko ajan ihan huippureipas, kivusta huolimatta sietää ihan älyttömän hyvin sitä että olen sitä suustakin sörkkinyt. Kohta aletaan pesemään taas aktiivisemmin hampaita ja tarjoamaan myös esimerkiksi raakaa lihaa ja raksuja.


Onnilla siis todettiin FORL, eli kissoilla harmillisen yleinen
hammassyöpymäsairaus. Siinä hammas alkaa tuntemattomasta syystä syöpymään juuresta ikenen alla ja lopulta ilman hoitoa hampaan kruunu syöpyy katki, ien kuroutuu hampaan päälle ja hammas jatkaa syöpymistään ikenen sisällä. Tämä on siis kissan elimistön oma tapa hoitaa tilanne, mutta tietysti kissalle kivulias kunnes hammas on kokonaan syöpynyt pois. Onnilla yksi hammas on tämän ehtinyt tehdä. Parannuskeinoa tai ehkäisykeinoa sairauteen ei ole, ja minkä tahansa ikäinen kissa voi tähän sairastua. Ainoa "hoito" on tällä hetkellä kivunlievitys syöpyneiden hampaiden poiston kautta.

Nyt odotellaan mahdollisesti pari vuotta ennen kuin mennään uudelleen röntgeniin ihmettelemään sairauden etenemistä. Toivotaan että sairaus tyssäisi tähän, mutta sitä ei voi tietää ja ehkä todennäköisemmin siellä suussa on jossain vaiheessa taas poistettavaa. Myös jos etuylähampaiden ienten vetäytyminen jatkuu, joudutaan niitä mahdollisesti poistamaan parin vuoden kuluttua. Tällä hetkellähän tilanne on siltä osin kiva, ettei näillä väliposkihampailla ole suurtakaan funktiota kissan ruokailun kannalta, eli siihen tilanne ei vielä vaikuta.

Olen toisaalta helpottunut, että Onnilta hampaita jouduttiin tosiaan poistamaan vasta nyt, 8-vuotiaana. Joidenkin tilastojen mukaan yli kolmasosa kissoista sairastuu jossain vaiheessa elämäänsä FORLiin, ja tämän takia edes eläinlääkärikuluvakuutukset eivät näitä tapauksia yleensä korvaa. Sairauden hoitaminen on varsin kallista; meillä meni nyt lähes 600 euroa, vaikka päästiin itseasiassa varsin edullisesti verraten siihen mitä olen kuullut muiden maksaneen hampaidenpoistosta.


lauantai 10. syyskuuta 2016

Ruska jo 7v ja kuulumisia

Eilen meillä oli taas synttärit - Ruska täytti 7 vuotta! Hassua ajatella, että jo kaksi kolmesta tämän talouden kissoista pääsisi jo näyttelyissäkin veteraaniluokkaan. Ja kolmaskin liittyy joukkoon jo ensi keväänä.


Kissat ovat suurinpiirtein puolisentoista kuukautta asuttaneet nykyistä kämppää, ja kivasti on kotiutuminen ja sopeutuminen asunnon pinta-alan puolittumiseen (ja tilajaon poistumiseen) sujunut. Olen joskus maininnutkin että Ella on aiemmin viettänyt suuren osan ajastaan ovella muista kahdesta erotettuna kissojen kemioiden vuoksi, mutta nyt tämä tilajako poistui uuden reviirin ja ympäristön myötä. Alku ei ollut helpoin ja välillä mietittiinkin Ellan siirtämistä mummolaan ainoaksi kissaksi, mutta nyt on saatu kissojen stressitaso ja kemiat sellaiselle tasolle ettei tarvetta kissakolmikon hajoittamiselle ole. Ja hyvä niin.

Täällä koitetaan taas aktivoitua blogin suhteen, jossain vaiheessa tulee varmaan esittelyä kissojen nykyisestä elinympäristöstä ja Onni hammasjutuistakin tullaan puhumaan.

maanantai 25. heinäkuuta 2016

Mökkiterveiset






Ella pääsi käymään sukumökillä ensimmäisenä kissana. Ihmeteltiin laiturilla kaloja, seikkailtiin rakennuksissa ja käytiin jopa souturetkellä (mikä ei Ellan mielestä ollut lainkaan kivaa ja oli vähällä ettei Ella tipahtanut järveen kun oli kova kiire hypätä veneestä takaisin laiturille retken päätteeksi).

Sillä aikaa Ruska ja Onni ovat kotiutuneet uuteen kotiinsa, johon koko kissakolmikko muutti viime tiistaina. Kaikki kissat tuntuvat viihtyvän jo varsin hyvin, isot ikkunat ovat kaikkien mielestä mielenkiintoisia (ja maantason näkymät varsinkin, kissoille jotka ovat tottuneet asumaan ehkä noin parikymmentä metriä maanpinnan yläpuolella) ja myös parveke on suuressa suosiossa.